Kiitos ja näkemiin, West Side Story!

Nyt on West Side Story-rumba ohitse! Tuntuu siltä, että nyt jää tilalle vaan iso, tyhjä aukko. Ei enää lämpiössä odottelua, kulisseissa sekoilua, tuskaista meikkaamista ahtaissa pukuhuoneissa, ja mikä pahinta, ei enää sitä mahtavaa yhteishenkeä, fiilistä ja jännitystä ennen esitystä. Syksyn, talven ja kevään aikana tuli tutustuttua paremmin moniin ihmisiin ja osa ystävyyssuhteista tuntuu syventyneen.
  Myönnettävä on, että musateatterin päättymisessä on kuitenkin jotain hyvääkin; saan keskityttyä paremmin kouluun, on enemmän aikaa Jonille ja harrastuksille, ja iltaisin on mahdollisuus päästä aikasemmin nukkumaan. Niin ja tottakai on aikaa päivitellä blogia useammin! :) Tänään kerkeän myös pitkästä aikaa yleisurheiluharkkoihin. Koko 2. vuoden aikana oon käynyt harkoissa kerran, joten jospa nyt kesän lähestyessä aika ja into riittäis useampaanki kertaan. Myös koulujen väliset maantieviestit (tai mitkälie) lähestyy, ja oon jo lupautunut juoksemaan, vaikken ees oo varma matkasta. Treenaaminen tulee siis tarpeeseen, vaikka se varmasti onkin jo vähän myöhäistä.
  Asiasta kukkakeppiin; mun hiukset on aivan järkyttävässä kunnossa. Musiikkiteatterista johtuvan jatkuvan tupeeraamisen ja suoristamisen takia latvat on entistä korpummat. Juurikasvuakin on kertynyt jo reilut 3 senttiä, joten ois syytä varata kampaaja-aika. Tällä kertaa en aio kuitenkaan vetästä tapani mukaan platinablondiksi, vaan aattelin alkaa vähän armollisemmaksi hiuksilleni. Tavoitteena ois jotakin seuraavanlaista:

Luultavasti värjään lähemmäs omaa väriä, mutta jätän paljon vaaleita raitoja. Blondina aion silti pysyä, koska omasta mielestäni tumma tukka ei mulle sovi. Jotain uudistusta ois kuitenkin mukava saada, ja varmasti hiuksetkin kärsii vähemmän kun tukkaa ei tarvi enää vaalentaa niin rajusti. Nyt kuitenkin syömään ja sen jälkeen treenaamaan, have a nice day! :)