Aamun kohokohta

...eli tietenkin aamupala! Nyt kun tässä mietiskelen tuota sanaa, voin todeta, että onhan se aika harhaanjohtava. AamuPALA. Got it?

Puhutaampa sittenkin aamiaisesta. Äsken nautin aamun kohokohdasta, joka koostui herkullisesta proteiinipannarista, banaaniviipaleista, kasasta pakastemarjoja, itsepuristetusta appelsiinimehusta sekä tietenkin teekupillisesta. Sanompa vaan, että hyvän päivän avain on terveellinen, täyttävä ja herkullinen aamiainen! Kokeilkaa vaikka. :)

Eilen illalla päätin, että tämä torstaiaamu saisi olla kiireetön. Nautiskelisin herkkuaamiaista, heräilisin hitaasti lehteä (tai instaa) selaillen ja kun sitten olisin saanut kunnolla heräiltyä, lähtisin Rockyn kanssa reippaalle aamulenkille tai huristelisin salille. Tällä hetkellä ollaan tuossa heräilyvaiheessa, tosin olo on jo aika virkeä. Mutta koska lupasin itselleni kiireettömän aamun, se pysyköön sellaisena. Kohtapuoliin laitan lenkkikamppeet päälle ja lähden tuonne ulkoilmaan Rockyn kanssa, sen jälkeen suunnitelmissa treeniä kuntosalilla. Alkaispa joka aamu näin hyvällä fiiliksellä!

Lyömätön combo.

Vitsit miten ihana ilma tänään oli, aurinko paistoi melkeimpä koko päivän ja lämpötilakin oli aika passeli. Harmi vaan että en päässyt nauttimaan tuosta upeasta kelistä, itsehän olin koko kauneimman ajan kiinni rinteen kahvion tiskissä. Toivotaan että huomenna tai viimeistään viikonloppuna saadaan nauttia taas yhtä kivasta säästä, etenkin kun meikällä aloitti nyt viiden päivän ihka oikea loma! Ei töitä, ei koulua, ja pari päivää saan viettää vieläpä Jonin kanssa! <3

Vaikka alkuviikon projektina on ollut laaja, aikaavievä ja hirmuisesti työtä vaativa koulutehtävä nimeltä systeemimalli, liikkuminen ei ole jäänyt vielä yhdeltäkään päivältä sivuun. Salilla en oo treenannut, mutta kotona kylläkin. Maanantain raskaan kotitreenin jälkeen otin eilen vähän rauhallisemmin. Aamulla parin kilsan lenkki Rockyn kanssa, päivällä kotona hyppynarutreeniä pihalla (2x100 hyppyä, otti muuten voimille!), lyhyt koiran lenkitys, sekä illemmalla tein kyykkyjä ja treenasin hauiksia ja pohkeita. Tänään oli tarkoitus tehdä ainakin vatsatreeniä, mutta pikkusiskon mainittua sanan "juoksemaan", suunnitelmat muuttui. Tuli ihmeen kova hinku lähteä tassuttamaan kuivalle asfaltille, ja sen mä myös tein. Saimpas äitinkin kaveriksi! Parin kilsan jälkeen jatkoin vielä lenkkiä yksin äidin kääntyessä takaisin, pistin musan soimaan ja nautin siitä, miten juoksu kulki. :)

Kilpailuhenkisenä ihmisenä pelkkä lönkyttely ei riittänyt. Äiti oli kääntyessään sanonut, että saisin hänet varmaan kiinni ennen kuin hän ehtisi kotiin, joten pakko oli yrittää. Askel piteni ja tahti koveni, ja parisataa metriä ennen kotipihaa saavutin äidin ja pikkusiskon, joka oli myös lyöttäytynyt seuraan. Voittajafiilis! Liki 6km takana, jalat hellänä, läpihiessä, mutta silti niin hyvä olo! Päälle suihku, iltapalaa, puhelu Jonin kanssa...niin hyvä päivä, taas! <3 Liikunta + kevät, on se vaan lyömätön yhdistelmä.

Nyt viimein nukkumaan, ja huomenna vihdoin kiireetön aamu; ei töitä, ei kuskaamista, ei niin mitään akuuttia. Hidas herkkuaamupala, sen jälkeen mahdollisesti pitkästä aikaa aamusali, lenkki Rockyn kanssa, kämpillä siivoilua ynnä muuta. Toivottavasti huomisesta tulee vähintään yhtä hyvä päivä. :) Hyvät yöt kaikille! <3

#MotivatedToTrain

Tämmöisinä iltoina, kun käyttää vapaa-aikansa kotitreenailuun (mm. tappavan raskaaseen ojentajatreeniin) n. 2x2 metrin alueella, muistaa, miksi sitä ylipäätään tekee. Vitsit sitä tunnetta, kun jalat hapoilla päättää viimeisen kyykkyhypyn, tekee vihoviimeisen vatsarutistuksen tai jaksaa vielä yhden punnerruksen suorin jaloin!

Vielä parempi tunne on kuitenkin se, kun näkee tai tuntee työn tuloksen. Kun ulkoreisiä treenatessa 40kg paino ei tunnu enää missään, haba on suurempi kuin koskaan ja kyykätessä levypainot näyttävät jo jonkin kokoisilta. Ja pelkästään se, että vihdoin uskallan talsia ihmisten eteen treenaamaan käsiä, vaikka ne painot ovatkin aika säälittävän näköiset verrattuna johonkin himobodariin ja vaikka tuommoinen himobodari olisikin salilla samaan aikaan. Jo tuo uskallus on mulle niin iso asia, että saan luvan olla itsestäni ylpeä. Ehkä vielä tulee sekin päivä, ettei mun tarvi sekuntiakaan epäröidä, menenkö täpötäydellä salilla sinne peilin eteen nostelemaan painoja. ;D

Vaikka unta kertyi viime yöltäkin ihan mukavasti eikä eka työpäivä ollut erityisen raskas (mitä nyt jalat meinas vähän väsähtää 5 tunnin seisoskelun jälkeen), kotiin päästyäni iski hirveä väsy. Olin toimintakyvytön siihen asti, että sain tankattua mamman tekemää herkkuruokaa, ja vielä hetken sen jälkeenkin. Koulutehtäviä oon vältellyt tähän asti, mutta enköhän mä niitäkin malta aloitella vielä tämän vuorokauden puolella. Blogeja selaillessani muistin Tickle your fancy -blogista bongaamani kotitreenin, etsin sen näppeihini ja päätin kokeilla.

Hurjan raskas, mutta selvästi tehos! Ihan samoja toistomääriä en kaikissa osioissa kyennyt tekemään, mutta ehkä sekin joku päivä luonnistuu. :) Jos kiinnostuitte, treeniohje löytyy täältä: http://tickleyourfancy.indiedays.com/2014/02/17/kotitreenivideo-20min-tehokas-puristus/  Tämän treenin lisäksi löysin googlettamalla pari ihan toimivalta vaikuttavaa treeniä, toisen takamukselle ja toisen vatsalle, joista jälkimmäistä olinkin kokeillut aikaisemmin. Vaikka en treenannutkaan ihan samalla tahdilla kuin salilla, hiki nousi pintaan ja hengästytti, joten eiköhän tämä ihan salitreenistä käynyt, ainakin kevyemmästä ja vähän yksinkertaisemmasta sellaisesta. Vinkkinä muille opiskelijoille, kotona treenaamalla säästää loppujen lopuksi aika pitkän pennin. (Esim. jos korvaat viikossa 1 salikerran kotitreenillä = 5e = kuukaudessa 20e!) Kovin kummoisia välineitäkään ei tarvi, tänään kokeilemissani treeneissä ainoaksi treenivälineeksi riitti tuoli tms koroke. Joten ei muuta kuin kokeilemaan! Mä lopetan höpötyksen nyt, tsekkaan vielä pari blogia ja sitten saa kone luvan sulkeutua, en saa enää paeta noita kouluhommia! Kuulemisiin. :)

<3:lla Essi

Uudet lempparifarkut!

Heipähei, täällä kirjoittelee flunssainen ja väsynyt tyttönen. Pukkais se kuume nyt oikein olan takaa päälle niin, että tämä malttais jäädä kotiin sairastelemaan (eikä sitten tarvis vähään aikaan virua flunssan kourissa). Tänään en vaan voinut jättää aamusalia väliin, olihan vapaapäivä koulusta eikä muuta akuuttia tehtävää. Niinpä vedin vaan vaatekerroksia peräjälkeen päälle, uskaltauduin ulkoilmaan ja huristelin autolla urhikselle. Huomas kyllä että ihan kunnossa en oo, nenä vuosi lähes taukoamatta, hikeä pukkas ennen kuin pääsin kunnolla vauhtiin ja olo oli niin vetämätön että! Loppua kohden kuitenkin helpotti, vaikka lopuksi vatsoja tehdessä tulikin vähän löysäiltyä...Kaakaokupillisen kautta kämpille, ja sieltä edelleen kotikotiin Järvelään. Sen jälkeen oonkin painiskellut ruotsin CV:n kanssa näihin hetkiin asti, tosin välillä lueskellut blogeja, tekstaillut mun sotamiehen kanssa, selannut facebookkia etc. Kohta pääsee veljen kokkaaman lohen, leipäjuuston & lakkahillon sekä mamman tekemän herkkurahkan kimppuun, njammm. <3

Tämmöisinä vetämättöminä päivinä sitä ei jaksa tehdä ulkomuotonsa eteen juuri mitään. Sitä vaan mieluiten laahustaa meikittä kollareissa tai tuulihousuissa ja lämpimässä huipputrendikkäässä fleecetakissa, tukka löysällä ponnarilla. Olo on evvk ja tahtois vain nukkua tai köllöttää tv:n ääressä. Koska tähän vetämättömyyteen on nyt muukin syy kuin laiskuus, annan itseni laahustaa just tämän näkösenä ja makoilla telkkarin ääressä vaikka koko illan.

Tässäpä tämänhetkiset kuulumiset. Näiden lisäksi aattelin jakaa teille muutaman kuvan tän hetken lempparifarkuista! :)

Empä ois uskonut, että uudet lempparifarkut löytyis H&M:ltä, jonka farkkuihin oon tavallisesti saanut pettyä. Pari viikkoa sitten shoppailukierroksella päädyin sovittamaan noita vain 19,95e maksavia housuja, ja yllätyin iloisesti. Kerrankin tarpeeksi pillit, riittävän matala vyötärö mun makuun ja vieläpä kivan neutraalin väriset. :) Vaalean deniminsinisiä farkkuja mulla ei turhan monia olekaan ollut, ja tämän hetkiksistä kaikki muut on valmiiks kulutettuja ja käytössä vähän lisää revenneitä. Nämä oli kaiken hyvän päälle stretch-materiaalia, eivätkä ole edes löystyneet käytössä. :) Pitänee eksyä H&M:lle farkkuostoksille useamminkin!

Terveellinen muka-kakku

Oh my, nytkö se viikonloppu jo mennä hujahti ohitse? Sinne meni Joni, nyt on taas latauduttava uutta viikkoa varten, joka on muuten näillä näkymin aika raskas. Rästitehtävien työstämistä, tenttiin lukemista, se kauan jännitetty satuhieronta, sekä torstainen tentti. Sitten päästäänkin jo talviloman viettoon. Tänä vuonna tuo talviloma ei vain oo niin odotettu juttu, koska tiedossa on liikaa aikaa ja liian monta päivää ilman Jonia. Ei ollenkaan hyvä yhtälö. Toisaalta, nyt ois mahtava tilaisuus pyhittää tuo viikko itseni hemmotteluun; esimerkiksi hieronta kuulostais aika hyvältä! "Vapaaviikko" on myös oivallinen aika treenaamiseen, ja veikkaampa, että niissä merkeissä se suurilta osin kuluukin. Rantakunto, täältä tullaan!

Rantakunnon metsästyksestä aasinsiltaa pitkin terveyteen ja terveysleivontaan. Mun viime perjantai lähti käyntiin leivonnalla. Olin jo kauan suunnitellut kokeilevani The Good Morning-blogista löytämääni "terveellinen mutakakku"-reseptiä, mutta koska aineksia ei koskaan ollut valmiiksi kotona ja olin kieltämättä vähän epäillyt, millaista tuosta herkusta edes tulisi, ei tullut tätä ennen kokeiltua. Torstaina kaupassa käydessä ostin päädyin kuitenkin extemporena ostamaan ainekset tähän terveelliseen mutakakkuun: cashewpähkinöitä, avokadoa, ja loput löytyikin kotona. Jännäsin vähän, riittäiskö yks 125g pähkinäpussi, mutta hyvinhän se riitti. Ja ylikin jäi naposteltavaksi. ;) Jos haluatte itsekin kokeilla tätä terveellistä mutakakkureseptiä, ohje löytyy täältä: http://thegoodmorning.indiedays.com/2013/09/25/suussasulavan-terveellinen-mutakakku/

No, millaista siitä sitten tuli?

Täytyy sanoa, että olin vähän pettynyt. Tai no, en edes vähän. Luultavasti feilasin aika monessa kohtaa; pähkinät ei millään meinanneet murskautua sauvasekoittimen käsittelyssä, avokado kokkaroitui muun taikinan sekaan ja taatelipalasetkin jäivät turhan isokokoisiksi. Kaiken hyvän päälle mun ainoa piirakkavuoka oli jäänyt kotikotiin, joten jouduin kokoamaan tämän niin kutsutun mutakakun uunivuokaan.

Lopputuloksena n. 10 x 15cm, puolisen senttiä paksu levy keskellä vuokaa, siinä mun mutakakku. Eikä ees nätin näköinen.Tää kaikki ois ollut ihan ok, jos maku olisi korvannut tämän kaiken tuskan. Mutta vielä mitä; suurimman virheen oli tehnyt käyttäessäni liian vähän sokeria (ohjeessa käytettiin steviatippoja, eikä kerrottu millaisella sokerimäärällä olisi korvattavissa), joten maku oli hieman liian intensiivisen kaakaoinen, tunkkainenkin, eikä taatelipalatkaan tuoneet tarvittavaa makeutta. Hmph, varsinainen terveysherkku! Kyllähän sitä nyt söi, mutta mun mielestä herkun kuuluu kadota lautaselta alta aikayksikön. Siellä se kakkunen vaan edelleen köllöttelee jääkaapissa, pari hassua lusikallista oon maistanut ja Jonille ensimmäinenkin oli liikaa. :'D En kuitenkaan aio täysin luovuttaa (paitsi ehkä tämän reseptin suhteen), sillä aion todistaa sekä itselleni että muille epäilijöille, että terveellisistäkin aineksista voi syntyä herkkua, myös tämän amatöörileipurin kätösissä! Seuraavaa reseptiuhria etsiessä...;)

 

 

Onnea isä!

Hellurei! Viime viikonloppuna vieteltiin isän synttäreitä Raxissa herkuttelun merkeissä, ja tänään, varsinaisena merkkipäivänä, juhlinta jatkui! Töistä ja koulusta kotiuduttua leipastiin mamman kanssa pari pellillistä Runebergin torttuja, ja pian saatiin mummut, sisko ja tämän poikakaveri kaffitteluseuraksi. Kiitos siskon, saatiin kakkukin kaiken muun hyvän lisäksi pöytään! Se siitä terveellisyydestä....kuten arvata saattoi, konvehdit ja kaakku maistui paremmin kuin hyvin. Tää oli kuitenkin odotettavissa, enkä tosiaankaan pystyis enkä haluais viettää tämmöisiä isompia juhlapäiviä herkuitta. Kunhan vaan muistais, että kohtuus kaikessa, eikä ahtais vatsaa täpötäyteen sukulaatia ja muuta herkkua...:D

Liikunnatkin jäi kiireisen päivän takia vähän vähemmälle, nopea punttitreeni kotona ja that's it. Huomenna kuitenkin taas zumbaan tyttösten kanssa, jee! Joka toisen keskiviikon kohokohta. ;) Sitä ennen edessä kuitenkin pitkä koulupäivä sisältäen kaks työpajaa. Heti aamusta päästään opettamaan päiväkoti-ikäisille lautapelejä, so excited! Herätys 05.30 vähän kauhistuttaa, mutta eipä siihen auta kuin yksi lääke: pää tyynyyn ja unta palloon. Kauniita unia kaikille! <3

Back again

 



Täällä ollaan taas! Ylläolevat kuvat uudenvuoden aatolta, hieman myöhässäkö?! Tietsikan kanssa aiheutuneista ongelmista ja työntäyteisestä tammikuusta johtuen kirjoittelu on jäänyt, syvimmät pahoitteluni siitä. Meidän kotikone tosiaan kaatui tammikuussa ja sen jälkeen oon joutunut tekemään kaikki hommat tällä Jonin kannettavalla. Jostain syystä kuvien lisääminen koneelta blogiin ei oo ottanut onnistuakseen, mutta nyt vihdoin ja viimein otin asiaksi yrittää tosissani, ja tunteroisen värkättyäni onnistuin. Jihuu! Tätä(kin) tietsikkaa alkaa jo ikä painaa, joten pian tulee väistämättä eteen uuden koneen osto...Kuvanmuokkausohjelmat jäi tosiaan sille kotikoneelle, tällä koneella ei semmoisia ole enkä tiedä oonko aikeissa ladatakkaan. Koitetaan pärjäillä nyt alkuun pixlr:n voimin! :) Oon välillä tuumaillut ja tuskaillut, mitä tämän blogin kanssa oikein teen. Tykkään hirmuisesti kirjoittaa ja jakaa fiiliksiä ja kuvia täällä, mutta blogin tyyli ei oo mulle vieläkään selkiytynyt. Kun tässä yritän nyt mietiskellä, mistä tykkäisin kirjoittaa ja etenkin mistä sitä kirjoitettavaa löytyisi, on se varmastikkin treenaus.

Viime syksynä aloin käydä salilla aktiivisemmin, ja pikkuhiljaa sen jälkeen laajentanut tietämystäni eri liikkeiden vaikutuksista lihaksiin, sekä muuttanut ruokavaliota terveellisempään suuntaan. Motivaatio on varsinkin nyt alkuvuodesta ollut erittäinkin kohdillaan, mitä nyt pienempiä ja suurempia lipsahduksia syömisten suhteen on käynyt... Terveys itsessään on mulle tärkeä arvo, ja haluan että se kuvastuu myös mun ulkomuodosta. Oon aina tykännyt liikkua ja tykkään edelleen, enkä käykkään salilla vain lihaksien toivossa, vaikka osittain senkin takia. Tällä hetkellä mun lukujärjestys on sen verran väljä (n. pari vapaapäivää viikossa!) että pystyn käyttää vapaa-aikaa entistä enemmän liikkumiseen. Salilla käyn pari-kolme kertaa viikossa, tai sitten korvaan salille lähdön tekemällä treenin kotona. Siihen lisäksi muutama koiran kanssa tai ilman käyty lenkki/vko, joka toinen viikko zumba ja juoksemassakin käyn silloin tällöin. Tavoitteena ois alkaa juoksemaan kerran viikossa, mutta motivaatio on vielä vähän hukassa...

Kuten tuossa jo mainitsin, myös ruoka taitaa olla mulle entistä isompi juttu. Haluan syödä terveellisesti ja niin, että saan ruuasta sen mitä tarvitsen. Oon yrittänyt pysytellä herkuista erossa, mutta lievittänyt tätä niin kutsuttua herkkulakkoa siten, että annan itselleni armoa viikonloppuisin. Yksin on paljon helpompaa pysytellä erossa herkuista, mutta Jonin ollessa lomilla tahdon ottaa rennommin. Eikä toisesta oo varmastikkaan kiva mussuttaa karkkia vieressä kun kumppani tyytyy porkkanatikkuihin tai smoothieen. :D Selityksiä selityksiä....Joka tapauksessa, kuten jo terävimmät ehkä hokasivat, blogi muuttuu tästä lähtien treeni- ja ruokapainotteisemmaksi. Ihan siksikin, että mun elämässä ei nyt hirveästi muuta tapahdu. Päivät kuluu liikkumisen ohella lähinnä koulussa ja kotikotona Järvelässä, välillä toki kämpilläkin. Postaustahti pysyy luultavasti aika laiskana, sillä palautettavia tehtäviä ilmaantui taas yhtäkkiä jostain lisää, tentti lähestyy ja kuten sanoin - eipä mulle nyt hirveen erikoista kuulu. Päivä kerrallaan. Instagramiin päivittelen kuitenkin kuulumisia huomattavasti useammin (#instaddict...), joten sinne vain! Mut löytää nimimerkillä valonpisara.