Inhoan hyvästejä. Vaikka tiedän, että oon lähdössä monen tuhannen kilometrin päähän vain viikoksi (ellei mitään odottamatonta satu), meinas itku tulla Jonia hyvästellessä. Kavereista, porukoista tai lemmikeistä viikon verran erossa oleminen ei tee kovin tiukkaa, mutta jos en näe Jonia yhtenä päivänä, on jo hirveä ikävä. Voitte siis varmaan kuvitella, miten raskasta on olla viikko erossa. Vaikka voihan viikon erilläänolo tehdä ihan hyvääkin. Joni kerkeää viettää enemmän aikaa kavereidensa kanssa ja saa varmasti nukuttuakin pidempään aamuisin, kun mä en ole herättelemässä. :D Minä sen sijaan ehdin viettää aikaa perheen kanssa ja rentoutua, mikä tekee varmasti hyvää. Suomessa tuntuu olevan hirveän vaikea viettää stressitöntä - tai ainakin vähän kiireettömämpää elämää. Joten mikäli hyvin sattuu, palaan takaisin Suomeen levänneenä ja rentoutuneena, mikä ei varmasti ole pahitteeksi parisuhteellekkaan. Kun viikon kestäneen matkan jälkeen sitten näkee oman kullan, sitä myös tajuaa paremmin miten tärkeä toinen onkaan. Huomaatteko, mustahan on tullut paaaljon positiivisemmin ajatteleva?! :)
Koska ikävä kuitenkin painaa osan ajasta, on hyvä, että kännykässä on kuvia sekä Jonista että lemmikeistä. Tarkoituksena ois myös ladata vähän musiikkia kännykkään. Nimenomaan sellaisia biisejä, joista tulee Joni ja hyviä muistoja mieleen. Toivottavasti nuo biisit eivät vaan pahenna ikävää...:s Nyt alankin siirtämään sitä musiikkia, joten heipat! Koittakaa nauttia tästä Suomen kesästä! :)
 |
| Rakas <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti