"Joko muistaa tän päivän ainiaan tai sitten täst yhtään mitään." -Aste

Eilisillan näytelmäharkkojen jälkeen lähin extemporena Hennan ja muiden lukion tyttöjen mukaan Peltsuun, jossa ite istuin vain noin puoli tuntia. Tuo puolituntinen oli kuitenkin mulle tosi tärkeä juttu, koska a) saan harvoin kutsua yhtään minnekkään b) oon liikkunut kyseisten tyttöjen kanssa lukioaikana harmittavan vähän c)teen harvoin oikein mitään noin extemporena, vaikka nautinkin menemisestä ja toimimisesta hetken mielijohteesta. Tuo ylemmän kuvan teksti sopiikin aika hyvin eiliseen; pelkkä "tuu sääki" riitti siihen, että mieli piristyi kummasti. Toisin olisi käynyt, jos olisin ollut vain sivustaseuraajana kuulemmassa, kun muut suunnittelivat lähtöä "yksille." Anyways, oli oikein kiva ilta, lisää tämmösiä kiitos! :) Ilta jatkuikin mukavasti, kun pääsin Jonin viereen nukkumaan. <3 Tänään koulussa tuli kyllä niin vanha olo! Muistelin parin vuoden takaisten abien 92 aamua-näytelmää, silloiset abit tuntuivat tuolloin niin vanhoilta ja isoilta. Tänä aamuna oli meidän vuosikurssin vuoro esittää 94 aamua, miten aika voi mennä näin nopeasti? Just me oltiin vasta ykkösellä, lukioelämä vielä edessä ja ainakin itse olin aika hukassa. Nyt yhtäkkiä on muka kulunut 2 vuotta, mitä ihmettä!? Suoraan sanottuna mua ahdistaa, pelottaa ja surettaa jättää tämä tutuksi tullut koulu ja lähteä toiselle paikkakunnalle. Jos siis sen opiskelupaikan jostain saan. Kun on koko ikänsä asustanut samassa kylässä ja jopa samassa talossa, muuttoa odottaa kyllä innolla, mutta se myös pelottaa. Kaikista pahinta on se, että tiet monien tutuksi tulleiden tyyppien kanssa eroavat, ja mä oon oikeasti huono pitämään yhteyttä. Sen oon kuitenkin päättänyt, että tämä loppu lukioaika eletään täysillä ja otetaan vastaan kaikki mahtava, mitä on vielä edessä. Tulipas taas syvällistä tekstiä, mutta joskus näinkin. :) Tämän päivän näytelmä meni tosi hyvin ja ainakin meillä abeilla oli hauskaa. Yleisön tunnelmista en osaa sanoa muutakuin sen, että kovin vakavana siellä istuskeltiin. Ja jopa räpläiltiin puhelinta kesken näytelmän! Kaikki ei vissiin tajunneet näytelmän hauskoja juttuja, mutta eipä se mua haittaa. Ainakin näytelmän tekeminen ja esittäminen oli jätterolig! Kuvien ottaminen jäi vähemmälle, sain ainoastaan 2 yhteiskuvaa. Onneks sain kuitenkin yhden kaverin näpsimään omalla kamerallaan kuvia, saattaapa niitä ilmestyä tänne bloginkin puolelle jos julkaisukelpoisia löytyy..:)

Ihanat ysärikampaukset! Vai mitäs tykkäätte? ;) Kohta pitääkin lähteä hakemaan Jonia tebskalta. Illalla taas seiskalta töihin, mutta saan kulutettua senkin ajan hyödyksi tekemällä äikänläksyjä. Ihanaa päivänjatkoa teille! :)