Blond again!

Ei vitsit miten tapahtumarikas päivä takana, sekä hyvässä että huonossa mielessä! Aamulla nousin aikaisin ja odottavaisin mielin ylös, sillä tiedossa oli kampaajakäynti ja näin ollen juurikasvusta eroon pääseminen - vihdoinkin! Kampaajan tuoliin pääseminen oli kuitenkin yksi tuskien taival.

Äitin ollessa pankissa käppäilin siitä kampaajalle, mutta ovi oli lukossa eikä sisällä näkynyt ketään. Siinä sitten juolahti mieleen, että jospa olin sekoittanut päivän tai ajan, ja koska saldo on taas vaihteeksi loppu, lähdin hätääntyneenä kävelemään takaisin pankille päin. Yritin jostain syystä oikaista jonkun jättimäisen vesilammikon ylitse, ihan niinkuin kiertämällä matka olisi muka ollut paljon pidempi. Samalla tutkailin kännykästä jotain, muistaakseni tarkistin, olinko varmasti menossa kampaajalle oikeana päivänä. Yhtäkkiä kengät eivät enää pitäneetkään, ja keskellä lätäkköä kaaduin suoraan eteenpäin, ja siinä sitä oltiin rähmällään n. 5cm syvässä vesilammikossa. Eikä siinä vielä kaikki, vaan puhelin lensi tietysti sinne kuraveden pimentoon. Siinä ylös noustuani yritin hädissäni etsiä puhelinta, mutta tuloksetta. Onneksi äiti sattui juuri silloin tulemaan autolla vastaan, ja tuli hätiin. Itkuhan siinä pääsi, ja taisipa päästä muutama ruma sanakin, kun ei puhelinta meinannut millään löytyä. Lopulta pysäytin jonkun autoilijan, ja autosta nousi vanhempi mies jolle selitin tilanteen. Hän suostui soittamaan puhelimeeni, jos se sillä tavalla saataisiin löydettyä. Mutta eipä sieltä lammikon seasta alkanut Nokian tunnaria kuulumaan. Äiti keksi lähteä etsimään jotakin jolla kaivaa puhelin esiin, ja onnistui löytämään lumikolan. Pysäyttämäni vanha mies alkoi sitten kolaamaan puhelintani esiin, ja kyllähän se lopulta löytyi. Kiittelin siinä kovasti, ja vaatteet märkinä lähdettiin kohti kampaajaa, joka olikin onnekseni tullut jo paikalle. Vähän myöhässähän sitä oltiin, mutta kiva kampaaja ymmärsi ja toi pyyhkeenkin, johon sain purettua puhelinta kuivatella. Loppuajasta pääsin oikein föönillä kuivailemaan erikseen jokaisen osan, mutta eipä auttanut. Puhelin taitaa olla entinen, mutta saatiimpahan uusi tukka!

Tässä havainnollistavat ennen- ja jälkeen-kuvat:

Kovin on valkea tukka taas, vaikka en mä ihan näin vaaleissa hiuksissa edes viihdy. Mutta aika mahdoton tätä olisi ollut toisen väriseksi vetää tuolla juurikasvulla, olisi tullut aika kirjava lopputulos. Joten näillä mennään. Ennen lakkiaisia sitten vähän luonnollisempaa sävyä päähän!

Illalla sain kuulla yllättävän kysymyksen, johon vastasin heti myöntävästi. Näillä näkymin taidan siis päästä haastateltavaksi Prasu-lehteen koskien tulevaa musikaalia, jänskää! :--) Niin ja semmoinenkin kommellus kävi kampaajalla ollessa, että musta saattaa tulla Oriflamen konsultti. Hups, hups ja hups. Kommelluksien päivä takana, mutta silti hyvä päivä! Nyt odottelemaan Jonia saapuvaksi ja sitten vähän leffaa. :) Ihanaa pääsiäistä kaikille!