Pääsiäinen vierähti suurilta osin kotikotona, Joni kun oli sekä lauantain että sunnuntain töissä enkä jaksanut yksinkään kämpillä kököttää. Oli kuitenkin ihanaa viettää niin tiiviisti aikaa kotona perheen kanssa herkutellen (välillä ähkyynkin saakka) suklaamunilla, siskon loihtimilla muffinsseilla ja itse tehdyllä persikka-sitruunajuustokakulla. Vastapainoksi välillä vähän lenkkeiltiin ja juostiin kallion rinnettä ylös alas. Kotikylän trullejaki pääsin näkemään, vaikka oman kämpän oven takana käyneet trullit jäikin arvoitukseksi. Vierailusta kertoi vain salaperäinen portaille jätetty virpomisvitsa ja kulhosta kadonneet lakupatukat. Tietääpä kuitenkin varata ensi vuodeksikin pääsiäisherkkuja pikkunoidille, kun niitä sitten ilmeisesti rivitaloasunnoillakin kiertää! Ihanaa, että jotkut perinteet säilyy ja säilyy vuodesta toiseen. :)
Kevät just tähän aikaan on ehkä vuoden parasta aikaa. On valoa, juhlaa ja kevättä rinnassa, elämä hymyilee ja energiaa riittää huomattavasti enemmän pimeän talven jälkeen. Treeni-intokin on ainakin mulla mukavassa nosteessa, kun pääsiäisen överiksi mennyt herkuttelu on aiheuttanut pikku morkkiksen ja kesä lähestyy lähestymistään. Eilen starttaskin reippaan kuukauden kestävä totaalilakko - toukokuun viimeiselle viikolle saakka sanon siis ei sipseille, karkeille, pullille, kekseille, suklaalle, jätskille, popcorneille, leivoksille, grilliruualle (eli siis hamppareille, ranskalaisille, pitsoille sun muille - grilliltä ostetut salaatit yms tietty suvaitaan) ja tällä kertaa myös niille suklaakuorrutetuille rusinoille, pähkinöille ja kuivahedelmille, jotka viimeksi itselleni sallin. Entistä tiukemmalla linjalla mennään, toivotaan että tuloskin on sitä tiukempi. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti