#familytime

Eilinen oli siitä harvinainen päivä, että sain viettää sen pitkästä aikaa koko perheen kanssa.

Sisaruskatraan jokainen oli sopivasti paikkakunnalla, joten päätettiin vanhempien työpäivän aikana tehdä jotain kaikki sisarukset yhdessä. Tie vei mökille grillailemaan jäätävässä ulkoilmassa. Sormet ja oikeestaan koko tyttö oli reissun jälkeen syväjäässä, mutta hauskaa oli! Niinkuin sisaruksille jo totesin, oli kyllä tosi harvinaista että oltiin jossain keskenämme ilman porukoita. Harvinaista laatuaikaa siis. :)

Meikäläisellä starttas taas viime sunnuntaina herkkulakko, kun kerkes taas tuo syöpöttely vähän lähteä käsistä...siitä syystä sainkin vierestä kuolaten katsoa siskon grillaamia vaahtokarkkeja, muiden mussuttaessa. Taitaa olla muuten totta sanonta "ihminen haluaa aina sitä mitä ei voi saada." En ees normaalisti tykkää vaahtokarkeista, mut nyt kun ne on kiellettyjä, niin oli kyllä vähän vaikea vastustaa. Puhumattakaan siskon leipasemista muffineista, Haaparannan Candy Worldin irttarihyllyistä ja porukoitten kaapissa kummittelevista suklaakekseistä...Vieroitusoireiden vakavuudesta kertoo myös se, että herkut tulee jo uniin. Voi sitä surkeutta, kun en ehtinytkään välitunnin aikana hakemaan ruokalasta lättyä ennen unesta heräämistä, yhyy! Oho, mutta takaisin asiaan.

Päivä jatkui koko perheen voimin Kokkolassa Pedrinaksessa. Yritin pysyä edes vähän terveellisemmällä linjalla ja valkkasin tikku- tai ristikkoperunoiden sijaan batut, jotka oli kyllä pieni pettymys. Lehtipihvi kyllä maistui, mutta lastenannoksesta ei riittänyt kovin kauaa iloa, hah. :D

Tällaiset päivät antaa kyllä muistutuksen siitä, miten tärkeä ja rakas oma perhe on. Tapahtui mitä hyvänsä, voin luottaa siihen että perhe on aina tukena ja turvana. <3