Pettymyksiä pettymyksien perään.

Tää tais olla joku epäonnen päivä. Päivä alkoi ihan hyvin, mutta muuttui iltaa kohti aina vaan huonommaksi. Mun oli tarkoitus lähteä sovittamaan Kokkolaan farkkuja, jotka oli ihan mua varten tilattu Oulusta. Töiden jälkeen kävin suihkussa, laittauduin ja puoli 4:n jälkeen päästiin lähtemään. Äiti sitten vielä soitti ja varmisti farkkujen hinnan ja saatiin kuulla, että liike oliki auki vain neljään, vaikka aiemmin oli sanottu että viiteen. Kyllähän siinä vähän palo pinna, kun oltiin jo keretty lähteä. Kotiin päästyäni vähän siivoilin että saisin unohdettua ne farkut, mutta eipä ne pettymykset siihen jääneet. Sain kuulla, että Joni joutuu töihin juhannukseks, eli joudun nukkumaan juhannusyön yksin. Kaiken hyvän päälle mulla on vielä huomisillan suunnitelmat ihan auki. Lähtisin muuten käväsemään Kalajoella, mutten haluais jäädä yöks, eikä kyytiä takaisin oo ainakaan vielä löytynyt. Miks koskaan kaikki ei voi mennä suunnitelmien mukaan? Melkein aina tulee jotain mutkia matkaan, joutuu pettymään ja tulee paska mieliala. Tästä tuli nyt aika angstista tekstiä, vaikka onhan tässä ihan hyviäkin juttuja tapahtunu; leikkikenttä loppu ja mulla alkoi huikea kolmen päivän loma. Jee.

kuva www.thebigdreamer.com