Ylppäripäivän tunnelmia.

Nyt on lakki painettu päähän ja juhlat juhlittu. Tunteet oli koko lakkiaispäivän aika lailla pinnassa, ja eilenkin meinasi itku päästä kun kuulin muistoja herättävän biisin. Mitenköhän kauan tätä kestää?! Tällä hetkellä musta tuntuu etten ikinä tuu päästämään musiikkilukiosta täysin irti, en ainakaan niin pitkään kun omia kavereita vielä opiskelee siellä. Mutta näin se vaan menee, pakko ottaa suunta kohti tulevaa ja alkaa suunnitella, mitä elämältä oikeasti haluaa. Ihan niinkuin sen nyt muka vielä voisi tietää...

Itse juhlat meni joka tapauksessa mukavissa merkeissä, hilpeässä tunnelmassa. Porukkaa kävi laskujen mukaan 68 hlöä, ja suurin piirtein tuota luokkaa odotettiinkin. Ensimmäinen ryntäys tuli jo ennen kahta, ja porukkaa istui melkein iltakymmeneen asti. :) Kokkolaan päin päästiin lähtemään vasta puoli 11 jälkeen, ensin koukattiin Jylhän kautta ja haettiin kaverit kyytiin. Kaikki oli hyvin, kunnes huono olo yllätti mutkaisen tien (ja mahdollisesti päivän mittaan nautitun boolin) ansiosta, ja sama tukala olo jatkui melkein koko illan. Pää oli kipeä ja olo heikko. Väsymyskin painoi, joten mun juhlinta jäi sitten illalla vähän vähemmälle, mutta ihan hauskaa meillä oli silti. :) Tytöt jäivät vielä hetkeksi Kokkolaan mun lähtiessä Jonin ja Mikan kyydissä kotiin päin, mutta yllättäen löydettiin itsemme pian mäkkärin autokaistalta..:) Uni maistui kotimatkalla ja Kaustisella oltiin neljän aikoihin, olin niin onnellinen päästessäni vihdoin nukkumaan pitkän päivän jälkeen. :) 

Ylpeät hattupäät! :)

Lisää kuvia ja tunnelmia luvassa myöhemmin, nyt syömään ja sitten lenkille! :)