Pariviikkoisen parhaita paloja

Pitkään hiljaisuuteen syynä tähänastisen elämäni ehkä ikimuistoisimmat viikot Iiron kanssa Torontoa kierrellen ja upeita elämyksiä keräillen, sekä Iiron Suomeen paluun aiheuttama ikävä ja ahdistus. Tekemistä riitti ja luonnollisesti sen yhteisen ajan halusi viettää viimeisen päälle yhdessä, mahdollisimman paljon kahdestaan. Iiron sitten palattua Suomeen mun oli tarkoitus tulla jo pian kirjoittamaan, mutta fiilis puuttui. Tää viikko on ollut aivan hirveä, etenkin ne muutama ensimmäinen päivä. Oloa ei yhtään helpottanut, että täällä talossa jo aikaisemmin pörränneet perhoset alkoivat vierailemaan just Iiron lähdettyä paljon useammin, ja osoittautuivat koiperhosiksi. Ötökkäkammoisena, siis oikeasti kammoisena ne ekat päivät oli jotain aivan hirveää. Mä itkin, tärisin, pelkäsin, en voinut nukkua. Samalla ikävöin ja halusin vaan kotiin, ruoka ei maistunut sitten yhtään, ja motivaatiota ei ollut oikein mihinkään. Tuntui, kuin koko maailma olisi romahtanut, ja joka päivä sai tehdä töitä että jaksoi lähteä liikkeelle.

Nyt tuntuu, että pahimmat päivät on ohitse. Ensi viikolla vietetään pyöreitä, kun jäljellä on enää tj30, ja tänään olin pakahtua onnesta, kun sain taas osoituksen siitä miten ihana ja rakastava perhe ja poikaystävä mulla on. Oon etuoikeutettu, ja niin kiitollinen. <3 Lisäks tää koiongelma on vähän lieventynyt ainakin hetkeksi, kun otin asian itkunsekaisesti puheeksi ja talon emäntä tuli asentamaan ansoja, siivosi mun huonetta mun poissaollessa ja haki kaupasta myrkkyä, ja näin ollaan saatu nyt viimeiset päivät perhoset pysymään omissa oloissaan. Tosin veikkaan että ekana päivänä tuo myrkytysaine sai vaan koit lentämään karkuun ja siks niitä pörräsi ympäri huonetta, nyt jo vähän huvittaa mun reaktio vaikka siis reagoisin ihan samalla tavalla nytkin. Fobia mikä fobia.

Paljon on tapahtunut mutta ehkä järkevämpää jakaa tapahtumia eri postauksiin vähän, jottei tästä tuu ihan sekametelisoppa. Joten palataan niihin kuviin ja tunnelmiin, kun Iiro oli vielä täällä ja vieteltiin tavallaan ensimmäistä yhteistä ulkomaanmatkaamme. Tästä jäi niin upeita muistoja. <3

1. Aloitetaan aikajärjestyksessä, Chinatownin visiitistä kerroinkin jo edellisessä postauksessa, joten seuraavana vuorossa CNtower! 

Tää on oikeastaan sellainen must-juttu, mikä kaikkien Torontoon matkustavien on ehdoton kokea. Maailman toiseksi korkein rakennus, yksi ns. "uuden maailman seitsemästä ihmeestä". Ja siis kyllähän tää aika ihmeellinen onkin, en voi käsittää miten tällainen on joskus voitu rakentaa! Tornin sisällä pyöri kuvia rakennusvaiheesta, ja täytyy sanoa että aika hurjapäitä täytynyt rakentajien olla työskennellessään parhaimmillaan (tai pahimmillaan) puolen kilometrin korkeudessa. Me tehtiin visiitti torniin jo maanantaina, vain muutama päivä Iiron tänne saapumisesta. Tiketit kourassa ei voinut enää perääntyä, ja lasiseinäisen hissin alkaessa nousta vauhdilla kohti taivasta kylmä hiki pukkas pintaan. Kerran vilkaisin vahingossa alas ja se riitti! 

Ylhäällä maisemat oli aivan upeat, niinkuin kuvitella saattaa. Meidän onneksi sää oli just passeli, selkeä ja aurinkoinen, ja näköalat kantoi kauas Ontariojärvelle ja pitkälle kaupunkiin. Metsästin kauan sopivaa uhria ottamaan minusta ja Iirosta parit yhteiskuvat, mutta saatiinhan me lopulta muutama julkaisukelpoinen otos. :) Tähysteltiin kiikareilla kaupunkia, käytiin kiertämässä aidalla suojattu alue tornin "ulkopuolella", otettiin varovaisia askelia ja epäonnistuneita yhteisselfieitä maailman ensimmäisen lasilattian päällä, ja mun toiveesta käytiin myös välipalalla CNtowerin ravintolassa. Empä oo ennen juonut päiväkahveja yhtä hulppeissa maisemissa!

2. Ripley's Aquarium

Heti CNtower-elämyksen jälkeen - vielä vähän jalat tutisten - Iiro ehdotti että käytäisiin saman tien tornin juurella sijaitsevassa akvaariossa. Saatiin siis vähän niinkuin kaks kärpästä yhdellä iskulla. Päästiin ihmetteleen vedenalaisen maailman ilmestyksiä, kaikenlaisia kummajaisia sitä maailmaan riittääkin. :DD Ehkä siisteintä oli nähdä ihka oikea hai in real life, tai sitten suloiset jättikokoiset rauskut. Tuolla sai helposti vierähtämään muutaman tunnin, eikä hintakaan ollut suolainen, suosittelen kyllä kaikille Torontoon matkaaville!

3. Hockey Hall of Fame

kopio NHL-pukkarista / Jari Kurrin jersey / Stanley Cup!! / Wayne Gretzky @hhof

Tämäkin must-kohde, jääkiekkoihmisten paratiisi, paikka jossa tunsin olevani niin pihalla. :D Minä jääkiekosta mitään tietämätön koin HHOF:lla suurimmat wow-elämykset bongatessa lukuisten suomalaisten nimiä ja kuvia, ja tietenkin kohokohta oli nähdä se kuuluisa Stanley Cup-pokaali. Se oli tietty ikuistettava! 

4. Little Italy

Puhe oli ollut käydä yhtenä päivänä pikku-Italiassa syömässä, ja näin tehtiin. Kevään ensimmäinen oikeasti keväinen nahkatakkikeli-päivä, välillä tuli ihan kuuma käveleskellessä suloisia Little Italyn katuja ja valikoidessa kivannäköistä ruokapaikkaa. Käveltiin vissiin koko pikku-Italian läpi ja päädyttiin palaamaan jo aikaisemmin ohitettuun Cafe Diplomaticoon. Vastassa oli ystävällinen ja avulias henkilökunta, sekä tunnelmaltaan niin ihanan italialaistyylinen ravintola. Pizza oli törkeän hyvää, ja lähtisin kyllä milloin tahansa uusiks tuonne herkuttelemaan! 

Little Italy oli täynnä kauniita rakennuksia, joten kuvattavaa riitti. Vielä keväämmällä tuonne täytyy ehdottomasti päästä italialaiselle gelato-jäätelölle, nam!

5. Niagara Falls

Nyt kun näitä kuvia kattelee, niin vitsi meillä onkin ollut tuuria sään kanssa! Niagaralle lähdettiin Safetoursin Casinobussin kyydissä torstaiaamuna noin klo 9.45. Oltiin aikaisemmin saatu työpaikalta vinkkiä tästä edullisesta tavasta päästä ihailemaan putouksia Niagaran kasinolle kulkevan bussin kyydissä. Niinpä edellisinä päivinä sitten googleteltiin ja löydettiin helpoiten löytyvä pysäkki, Holiday Inn Midtown-hotelli ihan lähellä College subwaystationia. Bussi ottaa ensisijaisesti kyytiin kasinolle meneviä pelaajia, ja paikkansa ennakkoon varanneita, mutta koska vapaita paikkoja jäi, päästiin kyytiin. Ja vieläpä vierekkäisille paikoille! Olin aikaisemmin lukenut jotain 35 dollarin hinnasta, mutta iloisena yllätyksenä jouduttiin maksamaan vain 15 dollaria per naama! Lisäksi bussissa viihdykettä tarjosi tv-ruuduista pyörivä elokuva.

Ja olihan ne hulppeat, ai että. Tukka, takki ja kamera kastui Niagara Fallsien kosteudessa, mutta hymy ei hyytynyt. Käytiin myös kiertelemässä vähän matkaa Niagaran kaupunkia, sekä casinon kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevia putiikkeja. Yksi kaupoista, jonka nimeä ei harmi kyllä muista, myi halvalla upeita kenkiä ja vaatteita, ja sieltä mukaan tarttuikin yksi kesäpaita. Kuvia tuli reissulla räpsittyä niin, että muistikortista loppui tila, ja kotiin palattiin väsyneinä mutta tyytyväisinä. Matkasta sen verran, että tuo kasinobussi kulki sen verran lujaa, että päästiin perille arvioitua nopeammin. Helppo ja edullinen tapa nähdä putoukset siis, tosin joillekkin tuo n. 5 tunnin aika Niagaralla ei välttämättä riitä, mutta meille se tuntui ihan riittävältä. :)

6. Toronto Maple Leafs vs. San Jose Sharks!

Vaikken niin jääkiekkoihminen olekaan, niin tää oli kokemus, joka jää mieleen. Enkä tosiaan kadu, vaikka lipuilla olikin varsin suolaiset hinnat, ja vaikka "väärä joukkue" voitti. Olihan se jo aikaisemmin tiedossa, että TML on pelannut viime aikoina vähän heikosti. Mutta vitsi, se showmeininki ennen pelin alkua ja koko sen ajan oli jotai uskomatonta. Voin niin allekirjoittaa sen, että kyllähän tuo oli paljon hienompaa nähdä livenä paikan päällä, kuin tv:stä! Ja siis edelleen painotan sitä, että mä en todellakaan oo ollut kiinnostunut jääkiekosta aikasemmin. Tämän pelin aikana sanoinkin Iirolle, että kyllä mä tällaiseen lähtisin varmasti uusiks! Paikat meillä ei tosiaan olleet erikoiset, koska parempien paikkojen liput oli menneet ja oisivat maksaneet luonnollisesti enemmän. Mutta aivan hyvin pysyi pelin mukana kauempaakin! Upea elämys.

Tässä nämä meidän yhteisen kaksviikkoisen parhaat. Jos keksitte kysyttävää, niin kysykää! Myös postausehdotuksia otetaan vastaan. :) Vielä vähän päälle neljä viikkoa jäljellä, eli aikaa on nähdä ja kokea vielä vaikka mitä.