keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Kesän lempparivaate

Huhhuh mikä tuskastuttava ja silti niin ihana kuumuus! <3 Näillä keleillä rivarinpätkä tuntuu ehkä hirveimmältä paikalta asua. Vaikka tuuletusluukut on auki koko päivän, ikkunoiden edessä paksut verhot, tuuletin päällä, samoin liesituuletin ja lämmitys luonnollisesti pois, on kokoajan hiki pinnassa. Sisätiloissa tulee tosin oltua lähinnä vain illat, mutta nehän ne hirveimpiä on, kun aurinko on porottanut koko päivän suoraan ikkunoista sisään. En silti valita, koska viime päivät oon saanut nauttia kesästä parhaalla mahdollisella tavalla - vedessä pulikoiden ja aurinkoa ottaen.

Helteellä mulla on välillä vähän vaikeuksia keksiä mitään päälle puettavaa. Kotona hengaan lähinnä bikineissä, mutta ihmisten ilmoille lähtiessä on ihan hyvä heittää jotain muutakin päälle. :D Kun tiukat farkkusortsit tuntuu ahdistavan kuumilta, mut on pelastanut alkukesän ostos - sortsihaalari!

 

Tää ihanuus lähti alunperin kaupasta mukaan ulkomaanmatkaa varten. Vaikka joo, osasin kyllä ennustaa tuolle löytyvän käyttöä reissun jälkeenkin. Puntaroin hetken aikaa beigen ja mustan välillä, mutta monikäyttöisyyden nimissä valitsin mustan. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt ostaa molemmat, koska näillä keleillä musta on huono valinta, vaikka materiaali onkin ihanan kevyttä! Siltikin juuri näiden lämpimien kelien ansiosta tuo ihanan iisi ja rajattomasti yhdisteltävissä oleva vaate on ollut kovassa käytössä, mukaanlukien tämänpäiväisillä treffeillä itseni kanssa. Selkokielellä kävin siis kahvilassa yksikseni nauttimassa ihanan marenkileivoksen ja kupin kahvia (kyllä, tässä helteessä). Rohkeaa, eikö!? Lieventävänä asianhaarana tosin, että sisko sattuu olemaan samaisessa kahvilassa töissä, joten samalla treffasin sitten siskonkin. Hassua ja ihanaa miten ikä tuokaan mukanaan varmuutta. Vielä muutama vuosi sitten yksin syömässä/kahvilla/jäätelöllä käyminen oli musta suorastaan kammottavaa. Meenhän mä vielä nykyäänkin jakamaan herkkuhetkeni jonkun kanssa, mutta enää ei ole ylitsepääsemätöntä käydä siellä kahvilassa seuran puutteessa yksinkin. Sitäpaitsi, ihan hyödyllinen taito kaikinpuolin tämä yksinolo.

Hellekeleistä sortsihaalariin ja kahvilan kautta yksinoloon. Loogista vai mitä? Pistettäköön tuon auringon syyksi, joka on selvästi vähän pehmittänyt päätä..:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti