FOOD.

Ollaan Marian kanssa elelty nämä kolme ensimmäistä viikkoa enemmän ja vähemmän diettailumeiningeissä, ei tosin tarkoituksellisesti. Ekat viikot sitä oli niin väsynyt, ettei tullut mieleenkään alkaa kokkaamaan enää töistä kotiuduttua, vaan sitä pärjäsi loppuillan sitten vaikka leivällä ja myslipatukalla. Lisäksi ruoan ostaminen osoittautui niin kalliiksi, että sitä koetti tarkoituksella säästää. Nukkumaan mentiin yleisesti mahat kuristen.

Vasta tehtyämme visiitin paikalliseen Walmartiin, joka on siis suurilta osin huomattavasti halvempi marketti kuin Toronton keskustan liepeillä sijaitsevat, innostuttiin ostamaan enemmän ruokaa ja miettimään vähän, mitä sitä milloinkin suuhunsa pistäisi. Huono puoli tuossa Walmartissa kyllä on, että siellä aivan riehaantuu ja joutuu tosissaan hillitsemään itsensä ettei ostosten joukkoon eksyisi turhuuksia. :D

Vasta kahdesti oon innostunut kokkaamaan ihan kunnon ruokaa; broilerin jauhelihaa, riisiä ja valmissalaattia, sekä tänään naudan jauhalihaa ja täysjyväpastaa. Lisäksi tonnikalapurkki tyhjentyi viime viikolla hetken taistelun jälkeen (on muuten erikoisia tölkinavaajia täällä päin..) parin leipäviipaleen kaveriksi. Kananmunia ollaan paistettu niin aamupalaksi kuin lounaaksi. Pakkasessa odottavat kalapuikot ja pakastevihannespussi, ne vuorossa ensi viikolla. Välipaloina on kulunut leipää, maustamatonta jogurttia ja hedelmiä, tai vaihtoehtoisesti ollaan käväisty kahvilla tai napattu lähikaupasta mukaan jotain pientä. Aamupalat on viime päivinä olleet lähes joka aamu samanlaiset; mikrokaurapuuroa, nokare maustamatonta jogurttia ja säilykehedelmiä! Kuulostaa oudolta, mutta toimii.

Huomisen Walmartin reissun kauppalistaan listasin ainakin pari purkkia lisää tonnikalaa, ylläripylläri lisää jauhelihaa, hedelmiä, nuudeliaterioita töihin (helppoa, nopeaa ja halpaa, viime kerralla 50c kappale!) sekä nopeasti haukattavaa välipalaa kahvitauolle ja ennen salia. Luultavasti kärry täyttyy myös muutamasta extempore-ostoksesta, mutta koetetaan pitää järki päässä ja kukkaronnyörit tiukalla.

Tänään herkkuhimo pääsi yllättämään, ja kanadalaisen Rocky Mountain Chocolate Factoryn putiikin tullessa vastaan ei voitu vain ohittaa sitä - varsinkaan, kun oviaukossa tarjolla oli vaahtokarkkisuklaata. Kauppa pursusi toinen toistaan kutsuvamman näköisiä sukulaateja, ja pitkän pohdiskelun päätteksi valittiin Marian kanssa omamme viikonlopun herkuiksi. Tyyristähän tuo oli, mutta minkäs teet ja kerrankos sitä. Tai no, ehkä tässä tapauksessa useamman kerran, ei nimittäin tainnu jäädä viimeiseksi visiitiksi. ;)

Tästä eteenpäin koetan panostaa ruuanlaittoon ja terveellisempiin välipaloihin, jotta salilla tehty työ näkyis joskus vatsan alueellakin. :D Nautiskelusta silloin tällöin en silti aio luopua, croissantkahvit tai maapähkinävoisuklaaherkku-Reeset on ihan must kun oikein herkkuhammasta kolottaa, haha.