Uudet lempparifarkut!

Heipähei, täällä kirjoittelee flunssainen ja väsynyt tyttönen. Pukkais se kuume nyt oikein olan takaa päälle niin, että tämä malttais jäädä kotiin sairastelemaan (eikä sitten tarvis vähään aikaan virua flunssan kourissa). Tänään en vaan voinut jättää aamusalia väliin, olihan vapaapäivä koulusta eikä muuta akuuttia tehtävää. Niinpä vedin vaan vaatekerroksia peräjälkeen päälle, uskaltauduin ulkoilmaan ja huristelin autolla urhikselle. Huomas kyllä että ihan kunnossa en oo, nenä vuosi lähes taukoamatta, hikeä pukkas ennen kuin pääsin kunnolla vauhtiin ja olo oli niin vetämätön että! Loppua kohden kuitenkin helpotti, vaikka lopuksi vatsoja tehdessä tulikin vähän löysäiltyä...Kaakaokupillisen kautta kämpille, ja sieltä edelleen kotikotiin Järvelään. Sen jälkeen oonkin painiskellut ruotsin CV:n kanssa näihin hetkiin asti, tosin välillä lueskellut blogeja, tekstaillut mun sotamiehen kanssa, selannut facebookkia etc. Kohta pääsee veljen kokkaaman lohen, leipäjuuston & lakkahillon sekä mamman tekemän herkkurahkan kimppuun, njammm. <3

Tämmöisinä vetämättöminä päivinä sitä ei jaksa tehdä ulkomuotonsa eteen juuri mitään. Sitä vaan mieluiten laahustaa meikittä kollareissa tai tuulihousuissa ja lämpimässä huipputrendikkäässä fleecetakissa, tukka löysällä ponnarilla. Olo on evvk ja tahtois vain nukkua tai köllöttää tv:n ääressä. Koska tähän vetämättömyyteen on nyt muukin syy kuin laiskuus, annan itseni laahustaa just tämän näkösenä ja makoilla telkkarin ääressä vaikka koko illan.

Tässäpä tämänhetkiset kuulumiset. Näiden lisäksi aattelin jakaa teille muutaman kuvan tän hetken lempparifarkuista! :)

Empä ois uskonut, että uudet lempparifarkut löytyis H&M:ltä, jonka farkkuihin oon tavallisesti saanut pettyä. Pari viikkoa sitten shoppailukierroksella päädyin sovittamaan noita vain 19,95e maksavia housuja, ja yllätyin iloisesti. Kerrankin tarpeeksi pillit, riittävän matala vyötärö mun makuun ja vieläpä kivan neutraalin väriset. :) Vaalean deniminsinisiä farkkuja mulla ei turhan monia olekaan ollut, ja tämän hetkiksistä kaikki muut on valmiiks kulutettuja ja käytössä vähän lisää revenneitä. Nämä oli kaiken hyvän päälle stretch-materiaalia, eivätkä ole edes löystyneet käytössä. :) Pitänee eksyä H&M:lle farkkuostoksille useamminkin!

Terveellinen muka-kakku

Oh my, nytkö se viikonloppu jo mennä hujahti ohitse? Sinne meni Joni, nyt on taas latauduttava uutta viikkoa varten, joka on muuten näillä näkymin aika raskas. Rästitehtävien työstämistä, tenttiin lukemista, se kauan jännitetty satuhieronta, sekä torstainen tentti. Sitten päästäänkin jo talviloman viettoon. Tänä vuonna tuo talviloma ei vain oo niin odotettu juttu, koska tiedossa on liikaa aikaa ja liian monta päivää ilman Jonia. Ei ollenkaan hyvä yhtälö. Toisaalta, nyt ois mahtava tilaisuus pyhittää tuo viikko itseni hemmotteluun; esimerkiksi hieronta kuulostais aika hyvältä! "Vapaaviikko" on myös oivallinen aika treenaamiseen, ja veikkaampa, että niissä merkeissä se suurilta osin kuluukin. Rantakunto, täältä tullaan!

Rantakunnon metsästyksestä aasinsiltaa pitkin terveyteen ja terveysleivontaan. Mun viime perjantai lähti käyntiin leivonnalla. Olin jo kauan suunnitellut kokeilevani The Good Morning-blogista löytämääni "terveellinen mutakakku"-reseptiä, mutta koska aineksia ei koskaan ollut valmiiksi kotona ja olin kieltämättä vähän epäillyt, millaista tuosta herkusta edes tulisi, ei tullut tätä ennen kokeiltua. Torstaina kaupassa käydessä ostin päädyin kuitenkin extemporena ostamaan ainekset tähän terveelliseen mutakakkuun: cashewpähkinöitä, avokadoa, ja loput löytyikin kotona. Jännäsin vähän, riittäiskö yks 125g pähkinäpussi, mutta hyvinhän se riitti. Ja ylikin jäi naposteltavaksi. ;) Jos haluatte itsekin kokeilla tätä terveellistä mutakakkureseptiä, ohje löytyy täältä: http://thegoodmorning.indiedays.com/2013/09/25/suussasulavan-terveellinen-mutakakku/

No, millaista siitä sitten tuli?

Täytyy sanoa, että olin vähän pettynyt. Tai no, en edes vähän. Luultavasti feilasin aika monessa kohtaa; pähkinät ei millään meinanneet murskautua sauvasekoittimen käsittelyssä, avokado kokkaroitui muun taikinan sekaan ja taatelipalasetkin jäivät turhan isokokoisiksi. Kaiken hyvän päälle mun ainoa piirakkavuoka oli jäänyt kotikotiin, joten jouduin kokoamaan tämän niin kutsutun mutakakun uunivuokaan.

Lopputuloksena n. 10 x 15cm, puolisen senttiä paksu levy keskellä vuokaa, siinä mun mutakakku. Eikä ees nätin näköinen.Tää kaikki ois ollut ihan ok, jos maku olisi korvannut tämän kaiken tuskan. Mutta vielä mitä; suurimman virheen oli tehnyt käyttäessäni liian vähän sokeria (ohjeessa käytettiin steviatippoja, eikä kerrottu millaisella sokerimäärällä olisi korvattavissa), joten maku oli hieman liian intensiivisen kaakaoinen, tunkkainenkin, eikä taatelipalatkaan tuoneet tarvittavaa makeutta. Hmph, varsinainen terveysherkku! Kyllähän sitä nyt söi, mutta mun mielestä herkun kuuluu kadota lautaselta alta aikayksikön. Siellä se kakkunen vaan edelleen köllöttelee jääkaapissa, pari hassua lusikallista oon maistanut ja Jonille ensimmäinenkin oli liikaa. :'D En kuitenkaan aio täysin luovuttaa (paitsi ehkä tämän reseptin suhteen), sillä aion todistaa sekä itselleni että muille epäilijöille, että terveellisistäkin aineksista voi syntyä herkkua, myös tämän amatöörileipurin kätösissä! Seuraavaa reseptiuhria etsiessä...;)

 

 

Onnea isä!

Hellurei! Viime viikonloppuna vieteltiin isän synttäreitä Raxissa herkuttelun merkeissä, ja tänään, varsinaisena merkkipäivänä, juhlinta jatkui! Töistä ja koulusta kotiuduttua leipastiin mamman kanssa pari pellillistä Runebergin torttuja, ja pian saatiin mummut, sisko ja tämän poikakaveri kaffitteluseuraksi. Kiitos siskon, saatiin kakkukin kaiken muun hyvän lisäksi pöytään! Se siitä terveellisyydestä....kuten arvata saattoi, konvehdit ja kaakku maistui paremmin kuin hyvin. Tää oli kuitenkin odotettavissa, enkä tosiaankaan pystyis enkä haluais viettää tämmöisiä isompia juhlapäiviä herkuitta. Kunhan vaan muistais, että kohtuus kaikessa, eikä ahtais vatsaa täpötäyteen sukulaatia ja muuta herkkua...:D

Liikunnatkin jäi kiireisen päivän takia vähän vähemmälle, nopea punttitreeni kotona ja that's it. Huomenna kuitenkin taas zumbaan tyttösten kanssa, jee! Joka toisen keskiviikon kohokohta. ;) Sitä ennen edessä kuitenkin pitkä koulupäivä sisältäen kaks työpajaa. Heti aamusta päästään opettamaan päiväkoti-ikäisille lautapelejä, so excited! Herätys 05.30 vähän kauhistuttaa, mutta eipä siihen auta kuin yksi lääke: pää tyynyyn ja unta palloon. Kauniita unia kaikille! <3

Back again

 



Täällä ollaan taas! Ylläolevat kuvat uudenvuoden aatolta, hieman myöhässäkö?! Tietsikan kanssa aiheutuneista ongelmista ja työntäyteisestä tammikuusta johtuen kirjoittelu on jäänyt, syvimmät pahoitteluni siitä. Meidän kotikone tosiaan kaatui tammikuussa ja sen jälkeen oon joutunut tekemään kaikki hommat tällä Jonin kannettavalla. Jostain syystä kuvien lisääminen koneelta blogiin ei oo ottanut onnistuakseen, mutta nyt vihdoin ja viimein otin asiaksi yrittää tosissani, ja tunteroisen värkättyäni onnistuin. Jihuu! Tätä(kin) tietsikkaa alkaa jo ikä painaa, joten pian tulee väistämättä eteen uuden koneen osto...Kuvanmuokkausohjelmat jäi tosiaan sille kotikoneelle, tällä koneella ei semmoisia ole enkä tiedä oonko aikeissa ladatakkaan. Koitetaan pärjäillä nyt alkuun pixlr:n voimin! :) Oon välillä tuumaillut ja tuskaillut, mitä tämän blogin kanssa oikein teen. Tykkään hirmuisesti kirjoittaa ja jakaa fiiliksiä ja kuvia täällä, mutta blogin tyyli ei oo mulle vieläkään selkiytynyt. Kun tässä yritän nyt mietiskellä, mistä tykkäisin kirjoittaa ja etenkin mistä sitä kirjoitettavaa löytyisi, on se varmastikkin treenaus.

Viime syksynä aloin käydä salilla aktiivisemmin, ja pikkuhiljaa sen jälkeen laajentanut tietämystäni eri liikkeiden vaikutuksista lihaksiin, sekä muuttanut ruokavaliota terveellisempään suuntaan. Motivaatio on varsinkin nyt alkuvuodesta ollut erittäinkin kohdillaan, mitä nyt pienempiä ja suurempia lipsahduksia syömisten suhteen on käynyt... Terveys itsessään on mulle tärkeä arvo, ja haluan että se kuvastuu myös mun ulkomuodosta. Oon aina tykännyt liikkua ja tykkään edelleen, enkä käykkään salilla vain lihaksien toivossa, vaikka osittain senkin takia. Tällä hetkellä mun lukujärjestys on sen verran väljä (n. pari vapaapäivää viikossa!) että pystyn käyttää vapaa-aikaa entistä enemmän liikkumiseen. Salilla käyn pari-kolme kertaa viikossa, tai sitten korvaan salille lähdön tekemällä treenin kotona. Siihen lisäksi muutama koiran kanssa tai ilman käyty lenkki/vko, joka toinen viikko zumba ja juoksemassakin käyn silloin tällöin. Tavoitteena ois alkaa juoksemaan kerran viikossa, mutta motivaatio on vielä vähän hukassa...

Kuten tuossa jo mainitsin, myös ruoka taitaa olla mulle entistä isompi juttu. Haluan syödä terveellisesti ja niin, että saan ruuasta sen mitä tarvitsen. Oon yrittänyt pysytellä herkuista erossa, mutta lievittänyt tätä niin kutsuttua herkkulakkoa siten, että annan itselleni armoa viikonloppuisin. Yksin on paljon helpompaa pysytellä erossa herkuista, mutta Jonin ollessa lomilla tahdon ottaa rennommin. Eikä toisesta oo varmastikkaan kiva mussuttaa karkkia vieressä kun kumppani tyytyy porkkanatikkuihin tai smoothieen. :D Selityksiä selityksiä....Joka tapauksessa, kuten jo terävimmät ehkä hokasivat, blogi muuttuu tästä lähtien treeni- ja ruokapainotteisemmaksi. Ihan siksikin, että mun elämässä ei nyt hirveästi muuta tapahdu. Päivät kuluu liikkumisen ohella lähinnä koulussa ja kotikotona Järvelässä, välillä toki kämpilläkin. Postaustahti pysyy luultavasti aika laiskana, sillä palautettavia tehtäviä ilmaantui taas yhtäkkiä jostain lisää, tentti lähestyy ja kuten sanoin - eipä mulle nyt hirveen erikoista kuulu. Päivä kerrallaan. Instagramiin päivittelen kuitenkin kuulumisia huomattavasti useammin (#instaddict...), joten sinne vain! Mut löytää nimimerkillä valonpisara.

2014!

Onneks uusivuosi on vain kerran vuodessa. Vaatii se kuiteski sen verran juhlimista ja myöhään valvomista, ja sitte seuraavana aamuna  päivänä herätään kun kello on jo yli puolenpäivän. Tammikuun eka päivä kuluu koomaillessa ja seuraavana yönä nukkumatti tulee kylään vasta puoli 2 aikoihin. Vielä parin päivän päästä ollaan ihan väärällä vuorolla. Näin mulla, mites teillä? Eipä sillä, mulla oli oikein loistava uudenvuodenaatto, jonka sain viettää ihanien ihmisten keskellä. :) Päivä kului tavallisen arkipäivän tapaan liikkuen ja kotona oleillen. Alkuillasta suuntasin sitten kotiin syöpöttelemään, ihailemaan raketteja ja ottamaan vastaan uudenvuoden ennustuksen. Rikkautta luvassa vissiin! ;)

Vähän ennen kymmentä lähdettiin sitten siskon kanssa kohti keskustaa, kumpikin omiin menoihinsa. Mä suuntasin ihanalle Jennylle, jonka kanssa lähdettiin sitten talsimaan yksiin pirskeisiin, jossa Joni kavereineen ja odotteli. Eipä me siellä kauaa viihdytty, ja ennen puoltayötä löydettiin itsemme Konstasta. :) Tanssittiin aamupuoleen yötä, ja vasta valomerkin aikoihin lähdettiin kotia kohti. Tais olla onnistunein uusivuosi pitkään aikaan, vaikka suunnitelmat menikin aluksi mönkään ja paniikkikin meinasi iskeä, kun ei aluksi tiedetty, miten vietettäisiin vuodenvaihde. Kaverin kanssa puhuttiinkin, että ei saisi ikään olla mitään ennakko-odotuksia siitä, miten mitkäkin juhlapäivät ja kissanristiäiset pitäisi mennä. Joutuu aina vain pettymään karvaasti. :D Että ihan vain vinkkinä, ennakko-odotukset roskiin ja juhlimaan avoimin mielin! Näin mulla ois ainakin sujunut moni ilta paljon paremmin. :)

Nyt sitä sitten eletään vuotta 2014. Apua, tänä vuonna tulee tapahtumaan niin pelottavan jänniä asioita; Joni lähtee armeijaan jo ensi viikolla, keväällä edessä ensimmäinen harjoittelu ja loppukesästä mä täytän jo 20. APUA! Mutta eipä nyt mennä asioitten edelle, vaan koitetaan elellä päivä kerrallaan, eiksje? :) Mahtavaa ja edellisvuotta parempaa alkanutta vuotta kaikille! <3

Uudenvuodenlupauspohdintoja.

Jouluhössötys kutakuinkin ohi, nyt saakin alkaa suunnittelemaan uudenvuodenaattoa! Ei vaiskaan, parhaani mukaan yritän rentoutua vielä muutaman päivän ennen tiistaita, sillä vaikka joulu onkin ihanaa aikaa, on se vaan stressaavaakin.

Aaton tapahtumista postailinkin jo, ja koko joulunaika meni aika lailla samalla kaavalla. Vietin suurimman osan ajasta perheen kanssa kotikotona, näin omia ja Jonin isovanhempia, söin liikaa suklaata, istuin normaalia ahkerammin telkkarin ääressä ja valvoin turhan myöhään. Käytiinpä myös joraamassa kaveriporukalla Konstassa joulupäivänä, ja myös eilen istuttiin iltaa kavereiden kesken. Huhheijaa! Tämän kaiken syömisen, juomisen ja juhlimisen lomassa oon käynyt myös pari kertaa lenkillä ja eilen innostuin onneksi myös lähtemään salille, ja sain taas muistutuksen siitä olotilasta, joka valtaa kunnon hikitreenin jälkeen.

Treenaamisesta puheenollen, oon miettinyt viime aikoina lupausta uudellevuodelle. Mulla on muiden perheenjäsenteni tavoin ollut tapana tehdä alkavalle vuodelle uudenvuodenlupaus, jotka sitten ois tarkoitus toteuttaa. Mutta, jos toden sanon, empä muista onko ykskään vielä toteutunut. :D Ehkä nyt ois korkea aika? Tulevan vuoden lupaukseni haluaisin liittyvän treenaamiseen, jotta olisi aina jokin motivaattori kun aika tai into tuntuu loppuvan kesken. En kuitenkaan keksinyt vielä tarpeeksi toimivaa lupausta. "Käyn salilla 4 kertaa viikossa" tuntuis liian orjuuttavalta, ja tuo tavoite tuskin onnistuis tenttien lähestyessä, tai kun työn alla ois yhtä aikaa useampi palautettava tehtävä. En yritä pudottaa painoa, joten painotavoitekaan ei käy. "Rantakuntoon 2014" kuulostaa vähän epämääräiseltä. Miten se rantakunto muka määritellään?! Jos taas asetan itselleni tavoitteeksi treenata niin usein kuin hyvältä tuntuu, niin...kuulostaa vähän turhan lepsulta tavoitteelta. Ja kohta huomaan käyväni liikkumassa enää kerran viikossa. Ois varmaan oikeasti paikallaan miettiä, mitä mä saleilulla ja kuntoilulla ylipäätään havittelen? Tässä riittääkin miettimistä...

Mitä te meinaatte luvata tulevalle vuodelle? Harrastatteko ylipäätään uudenvuodenlupauksia? Ja hei, jos keksitte näitä uudenvuodenlupausehdotuksia mulle, niin antakaa palaa! :) Mä suuntaan nyt tuonne ulkoilmaan Rockyn kanssa lenkkeilemään, heido!

Tilanne at the moment. Hiljaa hyvä tulee, eiks je!? :) 

Meidän jouluaatto.

Sovittiin siskojen kanssa, että jouluaattona ei avattaisi tietokonetta, ja niinpä mulla jäi hyvänjouluntoivotukset väliin täällä blogin puolella. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten ihanaa ja rauhallista joulunaikaa teille kaikille<3, vaikka se aatto jo menikin. :)

Meillä meni aatto aika lailla perinteisesti; aamulla läksin kämpiltä kotikotiin katsomaan Joulupukin kuumalinjaa siskosten kanssa, sen jälkeen Lumiukko-elokuvaa, jouluruoka, kahvittelua, Jonin kotiin syöpöttelemään vähän lisää ja katsomaan lisää jouluohjelmia, lahjojen jakoa, takas kotiin Jonin kanssa, väkisin riisipuuroa nassuun, lahjojen jako kotona, rockyroadeja, konvehteja ja glögikakkua. Ilta huipentui vielä siskosten ja siskon poikakaverin kanssa pelattuun Alias-matsiin. Hauskaa oli ja ähky tuli! Myöhään illalla palasin sitten kämpille, jossa Joni jo odottelikin. Päästiin vihdoin antamaan omat lahjamme toisillemme. Joni innostui omasta Cupsolostaan, ja mä en ois osannut kuvitellakkaan, että Joni ois ostanut mulle lahjaksi kauan tarvitsemani kameralaukun sen toivomani Beyonce-hajuveden lisäksi. :) Täytyykin sanoa, että kyllä oli onnistuneet lahjat kummallakin! ;) Tällainen aatto siis pähkinänkuoressa. Nyt kuvat puhukoot puolestaan! 

Meidän Marilyn ilahtui saamastaan lahjasta! ;)

Nyt taas vaihteeks pöydän ääreen. :D Sietääki tankata, koska illalla tiedossa reivausta kinkunsulatusbileissä! ;) Viettäkää ihana joulupäivä. <3