Ihanan päivän masupaljastus

Raskaasta työpäivästä ja kiukuttelevasta autosta huolimatta tästä päivästä muokkautui aika jees. Kunnon tehotreeni jaloille ja vatsoille kotosalla, perusteellinen imurointi ja siivoilua, kotiin päästyä kahvittelua ja ensikohtaaminen raakasuklaan kanssa, auringonottoa ihanassa kuumuudessa (jospa se pohjarusketuskin sieltä kohta ilmaantuisi..) ja kivoja uutisia siskoselta! Kahta negatiivista juttua vastaan siis ainakin viisi positiivista, ei ihan huono päivä! Tosin pakko myöntää, että tuo raakasuklaa ei ollut ihan mun suurinta herkkua, tiedä sitten johtuiko vaan merkistä vai onko ne kaikki yhtä tunkkaisia...ihmekkös tuo, kun 71% kaakaota. Thanks anyway, sis! :D Piristi kuitenkin kivasti kahvihetkeä ja eiköhän tuolla voisi korvata silloin tällöin "normisuklaan."

Elämä hymyilee, vaikka kesätyöt on suoraan sanottuna syvältä sieltä. Saan kullankin kotiin lauantaina, liki 2 viikon erossa olon jälkeen. <3 Kliseistä joo, mutta kyllä sitä yhteistä aikaa alkaa selvästi inttiaikana arvostaa. En aina malttais olla hetkeäkään erossa Jonin ollessa lomilla! Onneks tj enää 13, vitsit miten aika juoksee...Ja juoksemisesta puheenollen, saatiin tämmöinen oiva aasinsilta ensi sunnuntaiseen Hintrekin lenkkiin! Suattaapi olla että meikäläinenkin innostuu lähtemään ihan vaan huvin ja urheilun vuoks hölkkäilemään tuon 5,4km matkan kuntosarjalaisena, kolmannen kerran! Muuten lähestyvälle viikonlopulle ei oo mitään ihmeempiä suunnitelmia, eikä tarvi ollakkaan. Kunhan vaan ollaan ja hölläillään, nautitaan hyvästä ruuasta ja toivon mukaan hyvästä kelistä, tietysti liikuntaa unohtamatta. Pitäkäähän tekin oikein ihana viikonloppu! <3 Loppuun vielä kuvia tämän päivän treenailun jälkeen. :--)

 

Vaikka oon ahkerasti postannut treenauskuvia Instagramissa ja täällä bloginkin puolella, vatsa on saanut pysyä piilossa. Jokaisella on varmasti omat ongelmakohtansa ja kohtansa, joista eivät vartalossaan pidä. Mä oon ollut niin epätyytyväinen tuohon mun ongelmakohtaan eli vatsaan jo vuosia. Itsensä hyväksymisestä on ollut viime aikoina niin hirveästi puhetta ja kohinaa, että sillä verukkeella mäkin nyt uskaltauduin paljastamaan masuni. Välillä oon ollut ihan sujut sen kanssa, mutta koskaan se ei ole näyttänyt ihan siltä, kuin haluaisin.

 Ylpeänä voin kertoa, että nyt ollaan kuitenkin jo huimasti lähempänä sitä. Vaiheessahan vielä ollaan, mutta kovalla työllä aion vielä jonain päivänä saavuttaa sen unelmavatsan! :)

Ajatuksia fitness-elämäntavasta.

Yksi sana. Lukekaa.
http://tickleyourfancy.indiedays.com/2014/06/02/bikini-fitness-ei-ikina/

Vaikka en bikini fitnessiä niin kovasti vastaan olekaan, ihan vaan koska ei hirveesti kiinnosta, niin ajatukset tästä tämänhetkisestä fitness-buumista on mulla aika lähellä sitä, mitä Tickle Your Fancyn Sara kirjoitti. Erityisesti viittaus syömishäiriöön puhututti. Oon nimittäin ajatellut just samoja juttuja omassa päässäni, ja halusin ehdottomasti kommentoida ja kiittää ajatuksia herättävästä postauksesta.

Essi kirjoitti:

3.6.2014 16:04

Oon miettinyt jo kauan juurikin tuota samaa; miten niin ei syömishäiriö? Mun mielestä sairaalloista terveellisyyden tavoittelua (sisältäen mm. juurikin sen, että voi syödä vain niitä omia eväitä ja ruokia, koska pakko olla terveellistä) on jo kauan kutsuttu ortoreksiaksi. Näin treenauksen yhteydessä se vaan on vaan yhtäkkiä luokiteltu normaaliksi. Itekkin pyrin syömään suht. terveellisesti, mutta liika on liikaa. Terveellisempää – tai ainakin terveempää – on pystyä myös herkuttelemaan silloin tällöin ilman huonoa omaatuntoa. Mahtava postaus, kiitos! :)

Että tämmöstä. Itsekin olen liikuntafriikki, haluan syödä terveellisesti ja tavoittelen sitä unelmakroppaa. Treenaan koska rakastan nähdä kehitystä, pystyä parempaan ja saada sen hyvän olon jota treenaus ja liikunta ylipäätään mulle tuottaa. En kuitenkaan todellakaan olisi ikinä valmis (never say never ja sillee..) uhraamaan niin paljoa aikaa ja vaivaa siihen, että vatsalihakset erottuis palikoina. Vaikka siitä sixpackista edelleen haaveilen, en koskaan jättäis herkutteluja kokonaan enkä jättäis jotakin reissua tekemättä että pääsisin salille. Enkä varsinkaan kuluttais kauniita kesäkelejä kuntosalilla aina, kun joku treenisuunnitelma sanois, että salille mars. Ennemmin käytän sitten luovuutta ja vedän treenini ulkoilmassa. En nyt halua loukata ketään alinta mahdollista rasvaprosenttia ja mahdollisimman suuria ja erottuvia lihaksia havittelevaa, mutta haluan vaan kehottaa nauttimaan kesästä ja elämästä. Myönnetään, kyllähän ne bikini fitness-kilpailijat hyvältä näyttää, mutta mikäli he elävät ilman suklaata, irtokarkkeja ja kermajäätelöä, niin näytän ennemmin tältä.

Housewarming party

Ekasta työpäivästä selvitty ehjin nahoin, tai no, onhan tässä vielä yks tunnin siivousurakka tälle päivälle. Ois se vaan iisiä tehdä työt putkeen yhdessä paikassa, eikä vaihdella paikkaa ja käydä siivoilemassa pitkin päivää, mutta minkäs teet. Kiitollinen oon silti, että ylipäätään töitä sain. Ja kun tää alkaa sujua rutiinilla, niin mikäs siinä. Aikaiset heräämiset voi kuitenkin kiukuttaa välillä, niihin en meinaa tottua sitten millään. Tai ainakaan siihen, että pääsis joskus ajoissa nukkuun!

Mutta palataampas vielä viime viikonlopun rientoihin, nimittäin siskon tupareihin! Koko päivän syöpöttelyn jälkeen herkut ei aluksi meinanneet millään maistua, mutta jonkin aikaa pöydän antimia tuijoteltuani ei voinut enää pitää näppejään erossa. Herkkuvartaat, juustokakku, ihanat macaronsit, äidin tekemä kinkkupiirakka ja suklaamansikat katos pöydästä aika nopeesti. Innostuin varsinki noista ananas-viinirypäle-mansikka-suklaakakku-vaahtokarkkivartaista; pakko koettaa joskus, vaikka jollain eri variaatiolla! Ainaki vesimeloni vois olla aika ihana lisä! :--)

Talo on sisustettu mun silmiin ihan viimisen päälle, ja se ei tosiaan tee hyvää sisustusintoiselle. Kun oliskin mahdollisuus laittaa kaikki uusiks ja sävy sävyyn, ah! Silmät lepää kyllä siskon kotona.

Vaikka aluks en meinannut millään päästä fiilikseen, olin jo noin tunteroisen päästä innolla mukana pelaamassa jotakin arvausleikkiä ja myöhemmin illalla superhauskaa juomapeliä. Vaikka suurin osa porukasta oli mua muutamaa vuotta vanhempaa, viihdyin tosi hyvin. :)

 

Valtaosa tupareiden täysi-ikäisistä juhlijoista lähti illan päätteks Konstaan, mutta meikäläinen tyytyi menemään suoraan kotiin. Ihan hyvä päätös, sillä ilman baareiluakin saavutettiin seuraavalle päivälle heikko ja saamaton olo..Joka tapauksessa oli hirmu hauskaa! Tällaisia rentoja juhlia hyvässä seurassa ja hyvän ruuan parissa sais olla huomattavasti useammin. Ainakin yhdet ois tarkoitus järjestää ihan itse kesän aikana! :)

Juhlia juhlien perään.

Vaikka sää ei ollut ihan parhaasta päästä, eilinen oli niin huippu ja juhlava päivä. Kerrankin olin suunnitellut asun, meikin ja hiukset etukäteen, joten kriiseily sai jäädä ja pystyi keskittymään täysin laittautumiseen ja juhlafiiliksen nostattamiseen. Mä tykkään parhaiten laittautua omissa oloissani kämpillä, ilman että kukaan on katsomassa ja kommentoimassa. :D Vielä parempi, jos pistää hyvää musiikkia soimaan, lauleskelee mukana eikä tarvi pitää kiirettä. Tällä kertaa tuli vähän kiire, kun innostuin haalimaan aamuksi liikaa hommaa; lenkki koiran kanssa, vatsatreeni kotona, loput kukat ja kortit kaupasta ja vielä suihku. Aikataulu sitten venähti varmaan puolella tunnilla...loppujen lopuksi päästiin kuitenkin siskon kanssa matkaan.

 

Tarkoitus oli tankata ensimmäisissä, kahden päivänsankarin juhlissa pääasiassa suolaista ja seuraavassa makeaa, ja syödä kohtuudella että jaksaisi joka paikassa maistaa jotakin. Hienosti piti tämä suunnitelma; jo ekassa paikassa lastasin lautaselle ensin karjalanpiirakkaa munavoilla sekä salaattia, ja makeista sacherkakkua, pienen palan juustokakkua ja vielä suklaata. Kuuden viikon lakkoilun jälkeen kaikki herkut vaan niin huusi mua, että ei voinut vastustaa. Tämä kyllä kostautui päivän mittaan, kun ei meinannut viimeisissä paikoissa enää jaksaa mitään.

 

Seuraavaksi siirryttiin tankin kautta ihanan Pinjan juhliin, joissa viinirypäle-leipäjuusto-coctailtikut, salaatti cashewpähkinöillä ja marjainen juustokakku katos aika nopeasti lautaselta. Tankattiimpa vielä uusintakierroskin! Jossain vaiheessa varasin juhlakalun hetkeksi vain itselleni, kun käytiin näpsäisemässä muutamat yhteiskuvat ulkona.

 

 

 

Liki 1½ tuntia kerettiin viettää noissa juhlissa, kunnes lähdin viemään siskoa kotiin. Suunnitelmissa oli vielä palata takaisin, mutta yllättävän vaatteidenvaihtorumban ja liian nopeasti liikkuvan kellon takia ajoinkin sitten suosiolla kämpille, jossa vaihdoin nopeesti vaatteet, vein siskolle hänen tarvitsemansa hameen ja palasin kämpille vähän kohentamaan hiuksia ja meikkiä ja odottelemaan Lailaa, jonka kanssa oltiin sovittu menevämme seuraaviin juhliin yhdessä.

 

Kello oli jo ties mitä kun saavuttiin Ollin juhliin. Koko päivän syöpöttelyn jälkeen olin jo saanu tarpeekseni herkuista, mutta pitihän sitä jotain maistaa. Noin tunti istuskeltiin höpötellen kaikkea enemmän ja vähemmän järkevää, ja sitten piti taas lähteä. Vieläkin joutuu välillä surkuttelemaan sitä, ettei vuorokauden tunnit meinaa millään riittää kaikkeen. Niin oli nytkin, ja siks jouduin jättämään yhdet juhlat välistä, mutta onneksi Laila kiikutti ruusun mun puolesta päivänsankarille.

 

Seuraavaksi kämpän kautta illan viimeisiin juhliin, eli siskon ja tämän poikakaverin tupareihin! Niistä lisää tunnelmia kuvien kera seuraavassa postauksessa, jotta tämä ei nyt venähdä ihan kilometripostaukseksi. Kaiken kaikkiaan ihana päivä, hyvää ruokaa (ja juomaa) ja mahtavaa seuraa. :)

Lähtölaskenta kesälomaan & superhelppo banaanijätski

Sitten kun alkaa jo unissaan suunnittelemaan, miten jatkaa kesken olevaa pbl-vastausta, alkaa jo kuulostaa huolestuttavalta. Näin kävi tänään, kun aamuseitsemältä heräsin noihin ajatuksiin, enkä meinannut enää millään saada unta. Harkitsin jo hetken että oisin suosiolla aukaissut koneen ja jatkanut pbl-vastausta about 6 tunnin yöunien jälkeen, mutta onneksi tulin järkiini ja painoin vielä pään tyynyyn. Taidan olla pikkuisen täynnä tätä koulunkäyntiä! Thank God enää kaksi päivää koulua jäljellä tälle keväälle, ja sitten alkaa l-o-m-a! On sitä kyllä niin odotettu. :) Voin kuvitella miten outoa on, kun pitkästä aikaa illat on vapaat tehtävistä ja koulustressistä, saattaapa tulla hetkittäin ihan tylsää..:D Aion kuitenkin nauttia toimettomuudesta täysin siemauksin (ainakin ensimmäiset pari päivää, mä kun en juuri osaa vain olla), koska voin rehellisesti sanoa mun olevan oikeutettu siihen. Niin niska limassa tässä ollaan painettu läpi tää järkyttävä, raskas, samalla niin ihania ihmisiä mukanaan tuonut ja paljon hyvääkin sisältänyt, ensimmäinen opiskeluvuosi ammattikorkeassa. Vieläkään en tiedä onko tää se "mun juttu", mutta aika näyttää. Ainakin tiedän nyt sen, että lasten kanssa voi olla hirmu kivaa sen 7 tuntia päivässä!

Enää oppimispäiväkirja on palauttamatta, ja suoritetusta hygieniapassista vietävä kopio opolle että saan hyväksiluettua sen vapaaksi valittaviin. Plus tietty luettava ylihuomiseen tenttiin, johon mulla on vain ja ainoastaan kymmenisen vuotta vanha painos, hihi. Ehkä tästäkin selvitään!

Vaikka nää ihanan lämpimät kesäsäät väistyikin ja Joni on näillä näkymin Kajaanissa kiinni seuraavan viikonlopun, koetan olla masistelematta. Päätin jo aikaa sitten, että tästä kesästä tehdään tähänastisista paras. Nyt kun kesätyöongelmakin on näillä näkymin ratkaistu ja tiedossa on kaikkea kivaa kesälle, on varmaan ihan realistista tavoitella ei enempää eikä vähempää kuin parasta kesää. ;)

Siispä, vaikka se loma ei ainakaan joka paikassa vielä oo startannutkaan; ihanaa, rentouttavaa lomaa ja mitä parhainta kesää! <3

Ja koska tähän kesäteemaan nyt lähdettiin, niin jaettakoon teille viikonloppuna testimäni superhelppo kesäherkku - banaanijäätelö!

Okei valehtelin, ei tää ny oikeesti mitään jätskiä oo, ihan vaan pari tuntia pakkasessa köllötellyttä ja sauvasekoittimessa reippaan kanelihippusen kera pyörinyttä banaania! Hyvää silti, ja ihanan virkistävää kuumana kesäpäivänä. :) Piristi kahvihetkeä, vaikka salaa kadehdinkin Jonin mutustamaa karkkisuklaacookieta...noh, enää alle viikko niin pistetään ranttaliks!

Birthdayparty outfit

Nyt kun tässä on kärvistelty melkein pari kuukautta flunssan kourissa, ois luullut tän jo riittävän. Vaan ei. Sen sijaan tällä hetkellä on aivan järkyttävä, kuumeinen olo, ja lämpö vähän koholla. Ei sinänsä mikään ihme, kun lähipiirissä on viime aikoina kuumeillut vaikka kuinka moni. Tähän hetkeen tää sairastelu ei vain oikein passais, kun tällä viikolla jokaisena koulupäivänä ois pikku pakko olla paikalla. On 80% läsnäolon vaativat luennot, enkun suullista esitelmää, tutoriaalia ja työpajaa, plus kaikkea muuta tekemistä kouluajan ulkopuolella. Tänään koitin pyristellä irti tästä inhasta olosta berocan ja hedelmien voimin, aattelin että vitamiinipommi vähän auttais. Onneks tän päivän tajusin vaan lepäillä, jos ottais vielä seuraavat pari päivää ihan rauhallisesti erossa liikunnasta, niin ehkä tää olo sitten helpottais.

Viikonloppu meni taas hirmu nopeeta, vaikka se ei tällä kertaa onneksi ollut täyteen ahdettu. Ainoastaan lauantai-illalle oli suunnitelmia, nimittäin kaveripariskunnan yhteissynttärit, jossa vierähtikin eilisilta. Mulla meikkaus sekä hius- ja vaatekriiseily tapansa mukaan kesti, joten Joni lähti suosiolla jo ennen mua, ja mä käppäilin tuon reilun kilsan matkan sitten perässä. Oli niin kiva nähä kavereita pitkästä aikaa. :) Tämmöisessä ulkoasussa mentiin tällä kertaa!

Taas kävi niinkuin yleensä; kamera oli kyllä messissä koko illan ajan, mutta pysyi laukussa. Ehkä mä vielä joskus ryhdistäydyn. :D Nyt tää tyttö sulkee koneen ja siirtyy vielä hetkeksi telkkarin ääreen seuraamaan Unelmien Manhattania. Hyvältä vaikuttaa! :) Öitä!<3

Music in my head

Kesänen sää, kesänen fiilis. Vaikka päässä pyörii kymmenen asiaa ja takaraivossa jemmassa vähintään yhtä monta, ei tahdo kouluhommista ja muista tärkeistä jutuista tulla mitään, kun vaan tanssittaa ja laulattaa. Voisin istua koko päivän pihalla auringonpaisteessa musiikkia kuunnellen ja aurinkoa ottaen (nii siis jos tarkenisin, tämmönen vilukissa kun oon). Tälläkin hetkellä pitäis työstää tuota kasvatustyön tehtävää, mutta tuntuu että oon kurkkuani myöten täynnä kouluhommia. Tän vuoden saldo tuntuis olevan jo tässä. Mutta ei, vielä pari palautettavaa tehtävää, yks pbl-vastaus, ja pari tenttiä. Jospa sitten.

Kun tuota musiikkia on tullut popitettua viime päivinä ihan kiitettävästi, aattelin jakaa teillekki muutamia kipaleita jotka on mulla tällä hetkellä aktiivisessa kuuntelussa. Lähinnä uusia kesäbiisejä, mutta mahtuupa mukaan myös liuta euroviisubiisejä, jotka on jäänyt repeatille päähän soimaan.

Kasmir - Vadelmavene

Basim - Cliché Love Song

Nopsajalka - Lupaan olla

Skrillex - Recess

Shakira - Dare (La La La)

Pitbull - Wild Wild Love ft. G.R.L.

The Common Linnets - Calm After The Storm

Freaky Fortune ft. RiskyKidd - Rise Up

Shakira - Can't Remember to Forget You ft. Rihanna

Katy Perry - Dark Horse ft. Juicy J


Tässäpä osa tän hetken kuunnelluimmista! Te jotka ette seuranneet euroviisuja, suosittelen katsastamaan kappaleet! Joukossa oli muutama superhyvä biisi. :) Rakastuin etenki Alankomaiden edustajan The Common Linnetsin biisiin, oioi. <3